Solina Recordsin julkaisuihin pystyy näemmä luottamaan materiaalin laadukkuudessa melkoisella varmuudella. Myös Sin Cos Tan -yhtyeen tummasävyinen elektropop on kaikin puolin hyvin tehtyä musiikkia sekä sävellysten että tuotannon puolesta. Tekijät tosin ovat ansioituneet muusikoina jo ennen tämän yhtyeen julkaisuja sen verran, että laatu oli käsittääkseni aivan odotetunlaista. Kuulostaahan tämä kaikin mahdollisin tavoin komealta. Tätäkin levyä odottelen itselleni vielä kirjaston kautta kokonaan kuultavaksi, joten olen ehtinyt soitella vasta lähinnä näitä singlejulkaisuja. Trust näytti pärjänneen hyvin monissa musiikkilehtien äänestyksissä viime vuoden parhaista biiseistä, eikä ihme.
Florence & The Machine - Rabbit Heart (Raise it Up)
Tämä on kolahtanut Florencen kappaleista viimeisimpänä erityisen paljon. Debyyttialbumi Lungs on pyörinyt omassa soittimessani toistaiseksi vähän vähemmän kuin uudempi Ceremonials, mutta saattaa ehkä ajan myötä nousta korkeammalle paremmuuslistallani. Lungsin kappaleet ovat ehkä hieman vähemmän mahtipontisia ja enemmän indie rockia kuin uudemman levyn, vaikka hyvin tunnistettavia molemmat ovat Florence & The Machinen levyiksi. Pääsyynä tähän tietysti on Florence Welchin mahtava laulaminen, mutta muutenkin bändin musiikki on sopivan omaperäistä. Rabbit Heart kappaleena esittelee jo sitä mahtipontisuutta, jota seuraavalla levyllä kuultiinkin runsain mitoin.
This is a gift, it comes with a price
Who is the lamb and who is the knife?
Midas is king and he holds me so tight
And turns me to gold in the sunlight
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti